lauantai 14. syyskuuta 2013

I hope that we will see someday

Mä onnistuin tänki mokaa, sen mä nyt vasta hokaan.
Haluun sul kumminki tän sanoo, sä oot mun elämän valo, sä oot mul ainoo.
Kun sua ei oo se sammuu, ja korvissani itku¨n sävelet kaikuu.
Olisin voinut olla nainen keittiössä, ja raataa päivät pitkät niska hiessä.
koska sä oot se johon tuen, sä oot se jota jota mietin ko puen.
Tätä on vaikeet ymmärtää, mut halusin ympärillemme ympyrän piirtää.
Jottei ketään pääse meitä erottaa, mutta onnistuin itse selälle meidät kaataa.
Toivon et viellä joku päivä tämän ymmärrät, ja vierelleni viellä joku päivää pyrähdät.
Olisin voinut tänkin aikasemmin kertoo, mut en ole osannut ajatuksiani sanoina sanoo.
Anteeks kaikest pahast mitä oon tehny, kiitos et oot mua näin kauan kestäny.
Toivottavasti nähään ja moikataan viellä, enkä olisi vain tiellä.
 
 
 
 

maanantai 9. syyskuuta 2013

~Rakkaudella minä

mä rakkaudella tätä teen, ja mitä saan siitä käteen?

kaiken pahan ja paskan niskaa,ja se jos mikä satuttaa.

pahamieli pysyy pitkään, eikä sitä helpota mikään.

Paitsi sä jos tuut mun lähelle, pyydät anteeks ja pistät kätesi mun kädelle.

alotettaisiin meidän taipale uudelleen, ja istuttaisiin auringon laskussa suudellen.

olisimme aivan kahden,mieti sinä ja minä keskellä rakkauden.

Eläisimme päivän kerrallaan, eikä mietittäisi tulevaa ollenkkaan.

Haluaisin vain olla sun vierellä, millään muulla ei ole väliä.

Annat valoo mun elämään, Mun ei tarvii pelätä pimeää.

silloin kun sinä olet siinä olen turvassa, olen pahalta suojassa.

Tule takasi, lupaan että unohan menneet ja annan kaiken anteeksi.

Et sä ollu ainoo syy meidä eroo, mun pitäis oppii tunteistani sulle kertoo.

En avaudu enää kellekkään muulle, pistän käteni suulle.

Vannon tämän koko sydämmestä, vain yhdestä syystä.

Se olet sinä, rakkaudella minä.